Home

Teoreettinen tutkimusmenetelmä

Sosiaalinen tutkimusmenetelmä: tekijä, teoreettiset perusteet

Interventiosuuntautuneessa toimintatutkimuksessa tavoitteet asetetaan ulkopuolisen tahon etujen mukaan, esimerkiksi pyrittäessä muuttamaan sosiaalisen ryhmän käyttäytymistä yhteiskunnan hyväksymien tavoitteiden suuntaan. Tutkimussuuntautuneessa toimintatutkimuksessa on keskeisinä tavoitteina tutkijan erilaiset teoriaan tai tutkimusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen liittyvät tavoitteet.Toimintasuuntautunut toimintatutkimus lähtee liikkeelle kohdeyhteisöstä ja sen tavoitteista. Edellisten lisäksi on mahdollista hahmottaa neljättä toimintatutkimuksen suuntausta. Tämä on kohdesuuntautunut toimintatutkimus, joka tuo esiin toiminnan neljännen ulottuvuuden: toiminnan kohteen. Tätä voitaisiin kutsua myös hanke- tai projektisuuntautuneeksi toimintatutkimukseksi.Seuraavaksi tarkistetaan lähteen koherenssi (liittyminen, kiinteys) eli liittyykö se aidosti tutkittavaan ilmiöön, ilman tarkoituksellisia vivahteita. Informantin tarkoitusperiä arvioidaan pitäen taustana hänen asemaansa lähteen tuottajana. Mitä enemmän on syytä epäillä tarkoituksellisuutta, sitä vähemmän arvoa lähteen luotettavuudelle annetaan. Mutta: jos on tarkoitus tutkia nimenomaan ideologioitten osuutta lähteenmuodostuksessa, silloin tietenkin tällainen lähde on paikalleen osuva.Vertauskuvaa voi vielä jatkaa. Vuorelle kiipeävä saattaa yllättyä sellaisista uusista näkymistä, joita hän ei tasaisella maalla tai alkurinteellä ollessaan vielä voinut aavistaakaan. Polku, jota pitkin hän koettaa vuorelle kiivetä, saattaa osoittautua hyvinkin kivikkoiseksi, vastaan voi tulla putouksia, haarautuvia polkuja, mutta myös miellyttäviä niittyjä ja onnistumisen kokemuksia.Aikatekijä on näissä tutkimuksissa monella tavalla mielenkiintoinen. Se auttaa saamaan etäisyyttä moneen sellaiseen ilmiöön, joka tällä hetkellä on liian lähellä tutkijaa: perspektiivin puute estää näkemästä monia ilmiöitä, jotka kirkastuvat ja selkiytyvät pienen välimatkan päästä. Toisaalta se on rajoittava tekijä: Ilman tilastollista tai muuta erikseen joka tapauksessa laadittavaa ja valmiina saatavaa aineistoa yksittäinen tutkija on vaikeuksissa. Tulee kovin kalliiksi ryhtyä itse vuosikausia kestävään tutkimukseen, jonka päätekohtaa ja matkalla tapahtuvia asioita ei millään voi etukäteen tietää. Tutkija joutuu odottamaan aineiston kertymistä jopa turhaankin.

Teoreettinen fysiikka on osa fysiikan joka työllistää matemaattisia malleja ja abstraktioita fyysisten esineiden ja järjestelmien järkeistää, selittää ja ennustaa luonnonilmiöitä Haastattelu määritellään tutkijan ja vastaajan (informantin) väliseksi keskusteluksi (Maykut & Morehouse 1994,80), tai yhteistoiminnaksi kahden ei -samanlaisen roolin omaavan osallistujan välillä. Siinä toinen kysyy ja toinen vastaa. Lanzin (1993,12) mukaan yhteistoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tapahtunut kommunikaatio varsinkin vastaajan osalta analysoidaan. Päähuomio kiinnitetään vastaajan verbaaliin ilmaisuun, mutta samalla otetaan huomioon myös tutkimuksen tarkoituksesta riippuen, ei-verbaali ilmaisu, kuten eleet, ilmeet, äänenpainot, tahattomat ja tahalliset erilaiset äännähdykset jne.

Kuhn, T. S. 1994. Tieteellisten vallankumousten rakenne. (suom. teoksesta The Structure of Scientific Revolutions.2nd edition) Juva: Art House.Historiallinen analyysi on nykyään erityisen runsaasti käytetty kriittisen teorian menetelmä (ns. vertaileva historiallinen sosiologia). Sillä voidaan selvittää esimerkiksi ainutkertaisia historiallisia tapahtumia tai niiden kehittymistä ja menestymistä ajan kuluessa. Myös tässä tehtävässä tulee kysymykseen vertailevan tutkimuksen menetelmä. Sen logiikka perustuu toisaalta hyväksyntään/yksimielisyyteen ja toisaalta erojen havaitsemiseen. Edellisessä tapauksessa kahdella erilaisella tapauksella voi olla samanlainen tulos. Silloin analyysillä etsitään yhteisiä tekijöitä, joiden vaikutuksesta samankaltaisuus on syntynyt, tai etsitään niitä tekijöitä, joiden vaikutuksesta erot ovat syntyneet. Kumpikin näistä strategioista voi olla menestyksellinen teoriaa kehitettäessä. Tutkielma on teoreettinen ja luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Empiirisille tutkimuksille on sopinut usein parhaiten kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä

Teoreettinen tutkimus — Jyväskylän yliopiston Kopp

Sandelin Benkö, S. 1991. Laadullisen kuvauksen perusteet. Opetusmoniste. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitos.Genofond ymmärretään kaikkien ihmisten genotyypeiksi,asuvat tietyllä paikkakunnalla. Tämä voi olla koko maan väestö, erityinen kansalaisuus tai ihmisryhmä, joka elää eristäytyneenä, esimerkiksi sellaisen kylän asukkaat, jotka ovat kadonneet Afganistanin vuoristossa tai Amazonin jungle heimo.

Teoreettinen opinnäytetyö 1 Syys 2019. (K2019, 19i575A) tietojärjestelmät. 7S-46 tutkimustyön perusteet ja tutkimusmenetelmä... Opintojaksototeutukset (A) Tutkimusmenetelmänä luonnehdinta-analyysi edellyttää tutkijalta hyvää aiheen tuntemusta sekä aika lailla luovaa ajattelua, jotta hän osaa kehitellä tarvittavat tyyppiryhmittelyt.

Pajunen, M. 1997. Naisen latinalaistanssipuku. Rintaa tukevan alusasun suunnittelu. Artenomintyö nro 1103. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.Kysymys on tiedonintressistä. Toimintatutkimuksessa yhdistyvät kaikki käsityöllisen suunnittelu- ja valmistusprosessin tiedonintressit, eli sekä käytännöllistä tavoitetta että teoreettista, asian periaatteellista puolta koskevat intressit. Tätä eri tavoin hankittavaa tietoa käytetään eri tavoin sen mukaan, millainen tiedontarve kulloinkin on kysymyksessä. Erityisesti korostuu ns. kriittinen tiedonintressi, joka pyrkii pureutumaan subjektiivisten käsitysten taustalla oleviin tekijöihin, ja joka suuntautuu hyvin mm. niiden merkitysten ja vaikutusten tutkimukseen, jotka ovat leimaa antavia käsityön kaltaiselle toiminnalle ja sen tuloksille.Karma ja Komulainen (1984,71) toteavat, että periaatteessa on olemassa kahdenlaisia korrelaatioita, riippuvia ja riippumattomia. Keskenään riippuvat korrelaatiot syntyvät siitä, että yhdessä ja samassa joukossa on laskettu eri muuttujien välisiä korrelaatioita. Silloin kerroin itsessään jo kertoo tämän riippuvuussuhteen, jonka merkitsevyystasoa voidaan tutkia esimerkiksi t-testin avulla, ellei sitä havaitse jo suoraan korrelaatiomatriisia tarkastelemalla (ks. esim. Karma & Komulainen 1984, 73-74). (Tästä asiasta tarkemmin luvussa 8.2.1) Tutkimuksen teoreettisia käsitteitä mittaavien muuttujien validiteettiin kiinnitet- tiin erityistä huomiota kysymyslomaketta laadittaessa. Pienyritysten strategioita ja toiminnan tuloksellisuutta mittaavien..

Positivistisen ajattelun mukaan todellisuutta ei pidä tieteessä kokea suoraan, koska konkreettinen kokeminen johtaa kaoottiseen todellisuuskuvaan. Tämän vuoksi tieteen keinoin on luotava sellainen todellisuuden malli, josta kaikki yksilölliset poikkeukset on karsittu. Tähän jälleen tarvitaan tilastomatematiikan keinoja, joiden avulla saadaan kuvatuksi jakaumia, keskiarvoja, keskihajontoja yms. Positivistisen tieteen metodi on selittävä.Toimintatutkimus on tapa tutkia jotakin ajatusta käytännössä tarkoituksena muuttaa tai kehittää jotakin, saada tilanteessa aikaan todellista muutosta. (Kemmis & al. 1981, 2)

Väestö-tilastollinen tutkimusmenetelmä

  1. aisuutena. Käsityötieteen syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto.
  2. Samankaltainen väri Samankaltaisuuteen perustuva assosiaatio on ikonista (esimerkiksi puun värinen nappi). Ikoninen väri voi sekoittua symboliseen (esimerkiksi metallinväri).
  3. Kommunaliteetti (h2) on kunkin muuttujan toiseen korotettujen latausten rivittäinen summa yli kaikkien faktoreiden, eli kommunaliteetti ilmaisee, kuinka paljon kunkin muuttujan varianssista selittyy näiden faktorien avulla.
  4. nan, mutta jonka lähtökohtana ei ole ollut todellisuus vaan teoreettinen idea siitä.

Rakennuksen dynaaminen lämpötalous : Teoreettinen analyys

Tietojen antajan on oikeus keskeyttää haastattelu tai kieltäytyä osallistumasta siihen missä vaiheessa tahansa. Hänellä on myös oikeus vaatia, että hänen antamansa tiedot hävitetään viivytyksettä.Vapausasteet (degrees of freedom, df) riippuvat ryhmien niistä havainnoista, jotka ovat vapaita varioimaan. Jos ajatellaan, että yhdes-sä ryhmässä on havaintoja 10 kpl, ryhmän keskiarvoon vaikut-tavat 9:n havainnon varianssit, ja 10:s havainto onkin olemassa olevan keskiarvon mukaan jo täysin sidottu. Näin ollen yhden ryhmän osalla varioivia tapauksia voi olla yhtä vähemmän kuin ryhmän koko, eli vapausasteita on 10 -1 = 9. Kun verrataan kahden ryhmän keskiarvoja toisiinsa, vapausasteita on N1+N2-2 eli ryhmien 1 ja 2 havaintojen lukumäärät – 2. Koska pienissä ryhmien numeruksissa nämä vähennykset todella merkitsevät paljon, haetaan t-taulukon arvo vapausasteiden mukaan.Haastattelijan keskeinen osuus aineiston muodostumisessa vaikuttaa koko tutkimukseen. Hän voi huolellisesti valmistautua haastatteluun, mutta haastateltavan henkilön kerrontaa ei voi ennakoida ja näin valmistella syventäviä lisäkysymyksiä. Tutkijan on koko ajan keskityttävä haastateltavan puheeseen ja pidettävä mielessä tutkimuksen teoriatausta tehdäkseen heti tutkimuksen kannalta tärkeitä lisäkysymyksiä. Siten haastattelijan senhetkinen fyysinen ja henkinen vireystila vaikuttavat haastatteluaineiston syntymiseen. VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että Keskeinen kysymys on: mikä on se ”totuus”, johon tutkimustiedolla pyritään? Eräs tärkeä ”oikean tiedon” kriteeri on se, että se vastaa osapuilleen käsitystä todellisuudesta. Kenen todellisuudesta? Vastaako tieto tutkijan omaa subjektiivista käsitystä vaiko ulkopuolisten ns. objektiivista käsitystä? Tähän subjektiivisuus-objektiivisuus käsitepariin, josta empiirinen tutkimusote on aina kantanut suurta huolta, on esitetty kolmatta näkökulmaa, eli tutkimuksen perspektiiviä. Tutkimuksen perspektiivi voidaan määritellä tietyltä etäisyydeltä tarkasteltuna henkilökohtaisena näkemyksenä.

Pirkko Anttila: Tutkimisen taito ja tiedon hankinta

  1. en ja matemaattisten lausekkeiden muodosta
  2. OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
  3. Osallistuvan havainnoinnin aikana tapahtuvassa kommunikoinnissa on kysymys, ei ainoastaan verbaalista, vaan myös eleiden, ilmeiden, liikkeiden, hajujen ja mahdollisesti myös kosketuksen avulla tapahtuvasta kommunikoinnista. (Vrt. esim. Marshall & Rossman 1995, 92) On tärkeää, että tutkija on tietoinen kaikista näistä kanavista, koska muuten saattaa olennaista informaatiota jäädä välittymättä. Niiden avulla puhetta täydentävät monet muut tekijät. On kuitenkin myös varottava, ettei liioitella tai tulkita väärin “body language“-viestejä. Ne voivat muuntaa tulkintaa väärään suntaan. Esimerkiksi kulttuurien väliset erot voivat vaikuttaa siihen, että viesteillä onkin päinvastainen merkitys kuin on tarkoitettu. Näiden moninaisten kanavien käyttöä tutkitaan erityisesti “kinesics“- eli kinestiikka-nimisenä omana metodisena alueenaan. Koska kinestiikka antaa monia tiedostamattomia viestejä, se tarjoaa mahdollisuuden ns. triangulaation käyttöön tutkimuksen luotettavuuden parantamiseksi.

Laadullinen tutkimus - Wikipedi

  1. en ja käyttä
  2. Edellisissä esimerkeissä tulee esiin lähdeviitteen yhteyteen sijoitetun pisteen paikan merkitys. Ensimmäisessä esimerkissä näistä kahdesta lähdeviite liittyy olennaisesti ao. virkkeeseen ja piste sulkee virkkeen vasta lähdeviitteen jälkeen.
  3. en. Lisensiaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen laitos.

Video: Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF

Maa- ja metsätalous. Pertti Harstela : Työajan menekkiin ja työntekijän kuormittumiseen vaikuttavat tekijät eräissä metsätyömenetelmissä : teoreettinen ja empiirinen analyysi LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma Pehmeä systeemianalyysi pitää lähtökohtanaan pehmeitä, huonosti ja epätäsmällisesti määriteltyjä ongelmia. Ongelmia käsitellään todellisessa maailmassa eikä niitä eristetä pelkästään laboratorioihin. Kriteerinä ratkaisun onnistumiselle on, että asianomaiset ihmiset pitävät ratkaisua onnistuneena tai että ongelmatilanne on parantunut tai että on saatu näkemystä asiaan.

Filosofia:hermeneuttinen kehä - Tieteen termipankk

Rakennetaan kehämalli, jossa tutkittava ilmiö on esimerkiksi kehän keskellä ja sitä ympäröivät siihen vaikuttavat muut tekijät.Teknoen ja tuotannollinen ympäristö merkitsee tutkimuksen kytkemistä mm. seuraaviin näkökulmiin:

1.2 Tutkimusavaruus prismana

Toisin on laita, kun aineisto on jaettu ryhmiin, esimerkiksi miehet ja naiset, ja näiden ryhmien sisällä on laskettu samojen muuttujien välisiä korrelaatioita.on sellainen jossa on pieniä variointimahdollisuuksia. Kysymykset voivat olla suljettuja tai avoimia ja usein käytetään valmiiksi laadittuja asteikkoja, joihin merkitään vastaajan vaihtoehto. Läsnä oleva haastattelija voi tarvittaessa auttaa vastaamisessa.Mittaustulokset tai havainnot asettuvat ääripäistään tietylle välille, jonka ilmaiseminen saattaa olla tarkoituksenmukaista.

2.2 Tiedon intressit

Toinen tapa määrittää ilmiön esiintymistä yleistasolla saattaa myös olla puutteellinen johtuen “väärästä” ympäristöstä. Väärä valaistus saattaa estää havaitsemasta värejä tai muotoja oikein, muidenkin aistimusten välittämä viesti voi olla virheellinen: esimerkiksi kosketusaistimus, näköaistimus ja kuuloaistimus voivat olla keskenään ristiriidassa. Muotoilijan ja käsityöläisen intuitiolla on suuri merkitys näiden tekijöiden oikeassa tulkinnassa.Jotta historiallisen aineiston analyysissa yleensä päästään eteenpäin, tulisi tutkijan parhaimmillaan vuorotella faktojen ja abduktiivisen päättelyn periaatteella kehittyvän mallin ja siitä vähitellen syntyvän teoreettisen rakenteen välillä.Tyyppianalyysi on metodisena käsitteenä peräisin Bo Enerothin teoksesta Hur mäter man ”vackert”? (Eneroth 1984). Hän on antanut sille nimeksi ”idealtypsmetod” tai ”karrikatyrmetod” , joka viittaa tiettyjen ideaalien tai karikatyyrien luomiseen aineistosta. Menetelmä kuuluu laadullisen tutkimuksen traditioon puhtaimmillaan. Se muistuttaa paljonkin arkielämästä tuttua tapaa luonnehtia ilmiöitä niiden tunnusomaisilla piirteillä: maalainen, kaupunkilainen, miehekäs, naisellinen jne.

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät - ppt lataa

Validia toimintatutkimusta ei voida tehdä yksin. Toimintatutkimukseen kuuluu ryhmä ihmisiä, jotka voivat olla työtovereita, asiakkaita, opettajia tai ohjaajia, ystäviä, jotka voivat ottaa vastustajan roolin jne. Tutkija tarvitsee sekä tukijoita että vastustajia, jotka esittävät haasteita ja vastalauseita. Nämä kontaktit tulisi voida järjestää neuvottelujen muotoon. Tarkoituksena on löytää kaikki virheet, epäonnistuneet ratkaisut, aukkopaikat, mutta ongelmien lisäksi myös lupaavat uudet ratkaisut ja vaihtoehdot.Sama ilmiö voi siis olla sekä jäänne että kertova lähde, riippuen tutkijan näkökulmasta. Egyptin pyramidit merkitsevät useimmille mykkiä todisteita siitä, että faaraot ovat joskus eläneet, mutta egyptologeille, erityisesti pyramidologeille ne ovat kertovia lähteitä, joita ei edes ole vielä tyhjentävästi tulkittu. Euran kivikautinen hirvenpääveistos on esine, joka viehättää tämänkin päivän ihmistä kauneudellaan, mutta se on myös viesti, jota historiantutkija, erityisesti taidehistorian tutkija voi lukea ja tulkita hyvinkin perusteellisesti, samoin kuin kivityötapoja tunteva käsityöläinen voi lukea sen työstötekniikasta monia kiinnostavia seikkoja.Navigointi suositellaan tehtävän rakennepuuta hyödyntäen. Omia polkujasi pääset kuitenkin takaisin myös paluu (back) -painikkeella.Eräät tutkijat ovat esittäneet, että tutkijan empaattinen kyky keskittyä aineiston tulkintaan lasketaan enemmän arvoiseksi kuin niukat ja ulkokohtaiset faktat. (Vrt. Alvesson & Sköldberg 1994,127; Collingwood 1946) Sen avulla voidaan antaa merkityssisältöjä ulkokohtaisesti säilyneille, mutta puutteellisille faktoille. Näin pitkälle menevää tulkintaa tuskin kuitenkaan voidaan pitää hyvänä metodisena ohjeena historian tutkimuksessa.

Opinn\u00e4ytety\u00f6n tutkimussuunnitelma

2.4 Erilaiset tieteentraditiot

Kriittinen realismi, jonka mukaan maailma on meistä riippumaton, mutta me emme saa siitä kunnollista kuvaa, koska tietomme riippuu niistä teorioista ja metodeista, joita käytämme. On tärkeää koko ajan parantaa teorioita, mutta ennen kaikkea metodeja. Nykyajan luonnontieteellinen tutkimus esimerkiksi lääketieteessä ja biologiassa menettelee juuri näin. Kriittisen realismin mukaan todellisuus on aina olemassa, mutta tietomme siitä on puutteellinen.Abduktiivinen päättely perustuu siihen, että uuden teorian muodostus on mahdollista vain silloin, kun havaintojen tekoon liittyy jokin johtoajatus (guiding principle). Uusi teoria ei siis synny pelkästään havaintojen pohjalta, kuten induktiivisessa päättelyssä oletetaan. Johtoajatus voi olla luonteeltaan epämääräinen intuitiivinen käsitys tai se voi olla hyvinkin pitkälle muotoiltu hypoteesi. Sen avulla havainnot voidaan keskittää joihinkin seikkoihin tai olosuhteisiin, joiden uskotaan tuottavan uusia näkemyksiä ja ideoita, uutta teoriaa kyseisestä ilmiöstä. (Vrt. Peirce 1958,96-97)Käytännössä se tarkoittaa, että ollakseen merkitsevä esimerkiksi 5%:n tasolla, Z-testin ilmoittaman tuloksen tulee mahtua normaalijakauman vastaavan 5%:n marginaaliin. Jos halutaan vielä tiukempaa, esim. 1%:n merkit-sevyysmäärittelyä, on Z-arvon oltava vähintään 2.33.Väkevän (1987,66) mukaan tuotteen yhteiskunnallis-kulttuuriset merkitykset syntyvät sopimuksenvaraisina tietyssä sosiaalisesti rajatussa tulkitsijajoukossa. Tuotteen yleistä merkitystä eivät siis muodosta suunnittelija, valmistaja tai käyttäjä vaan tulkitseva yhteisö. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että merkitykset kulttuurin eri järjestelmissä ovat sopimuksenvaraisia, varsin nopeasti muuttuvia, ja pätevät yleensä vain tarkasti määritellyssä joukossa.Tämän jälkeen tulee tarkistaa lähteen aitous, eli onko se yleensä lähde vai ei. Nykyaikana varsinkin kulttuurialueilla, mutta muuallakin saa olla todella varovainen, mitä tulee aitouteen. Esinekulttuurin alueella tapaa replikoita, mutta myös suoranaisia väärennöksiä, varsinkin, jos on jostakin kallisarvoisesta ja kaupallisiin tarkoituksiin soveltuvasta kysymys. Kannattaa tarkistaa myös, onko lähde ”ajalta” eli siltä ajalta, jolta sen oletetaan olevan.

Kysymyksessä on ns. hermeneuttinen kehä, joka aina lähtee tietyistä lähtökohdista ja palaa takaisin niiden oivaltamiseen ja ymmärtämiseen.O Päivittäinen työaika on minulle sopiva O Työmatka on minulle sopiva O Työympäristö on viihtyisä ja kodikas O Työtoverit ovat mukavia O Lähin esimieheni suhtautuu minuun reilusti ja asiallisestiTieteellisen työskentelyn päätavoitteena on hankkia tutkittua tietoa. Tutkimustietoa tarvitaan silloin, kun halutaan yleistää, halutaan jotakin teoreettisesti pätevää, halutaan päästä syvemmälle jonkin ilmiön olemukseen. Halutaan esimerkiksi ymmärtää jonkin muotoilevan prosessin luonnetta ja sen ilmenemismuotoja tai halutaan saada käsitys tuotteen kulttuurisista piirteistä tai sen historiasta jne. Tutkimus tulee kuvaan myös silloin, kun halutaan tietoa esimerkiksi päätöksentekoprosessin tai systeemisuunnittelun eri tekijöistä tai eri ratkaisujen taloudellista vaikutuksista.

Mutta mikä on tutkimuksen teoreettinen kysymys? by Päivi Harine

Aluksi pyrin löytämään kysymyksiä kaikkiin näihin osa-alueisiin, mutta lopulta päädyin siihen, että tutkimukseni kannalta merkittävimmät kysymykset liittyvät opettajan haastattelun osalta vaatteen produkti-ominaisuuksista arkivaatetukseen ja tässä tapauksessa siihen vaatetukseen, jonka opettaja näkee koulussa nuorten päällä ja vaatteen prosessiominaisuuksista itse valmistettuun vaatteeseen ja siitä lähinnä suunnitteluun, valmistukseen sekä käyttöön ja hoitoon.- Käytin kyseistä kaaviota apunani hahmotellessani kysymyksiä, operationaalistamisesta ei kuitenkaan voi puhua. Opettajan haastattelussa jaottelin kysymykset alaotsikoiden ”pukeutuminen yleensä”, ”vaatteen suunnittelu”, ”vaatteen valmistus” alle, joita edellä mainitsemani kysymysalueet vastaavat. (Syrjäläinen 1990,30)Systeemejä on yleensä kahdenlaisia: toisaalta luonnossa esiintyviä, toisaalta rakennettuja, konstruoituja. Wallén (1993) kiinnittää huomiota siihen, ettei valmiita systeemeitä ole kuin luonnossa, ihmisten laatimat systeemit tulee siis keksiä, niitä ei voi “löytää”. Niitä koskeva tieto tulee hänen mukaansa ikään kuin ennakolta luonnostella, mutta silti systeemin sinänsä ei tarvitse olla olemassa etukäteen. Ajatus muistuttaa erilaisissa luovissa prosesseissa syntyvää ja tuloksen muodostamiseen tarvittavaa mielikuvaa, joko orientoivaa tai operationaalista, jonka avulla hahmotetaan tulevan toiminnan olemus. Sen tavoitteenasettelu ja tuloksellisuus ovat tärkeitä koko systeemin onnistumiselle.Tutkimuksen eettisen uskottavuuden on siis oltava kunnossa. Kaikin tavoin on pyrittävä huolehtimaan tutkimuksen luotettavuudesta ja pyrittävä karsimaan kaikki huolimattomuudesta, vääristä tulkinnoista, heikoista mittaustuloksista jne. johtuvat virheet ja heikkoudet, mutta sen lisäksi joskus on olemassa kysymys varsinaisesta tutkimusvilpistä. Miten se keksitään ja miten ja kenelle siitä ilmoitetaan, siitä on olemassa ohjeita, joita voi etsiä käsiinsä, jos tällainen epäily joskus herää.

tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät Flashcards Quizle

Kaikille suomalaisille on tuttu tarina uudisraivaajista, joille vieras lastu virrassa oli vakava kysymys. Tätä tarinaa on merkinnyt muistiin mm. professori Pertti Virtaranta.Glaser, B.G. & Strauss, A.L. 1967. The Discovery of Grounded Theory. Strategies for Qualitative Research. Chicago: Aldine Publishing Company.Mitkä ovat vertailevan analyysin tulokset?Eri etniset ryhmät elävät samassa ulkoisessa ympäristössä? Tällaisten populaatioiden erilaiset reaktiot samankaltaisiin abioottisiin tekijöihin toimivat todisteina niiden geneettisestä heterogeenisuudesta.

Vihma, S. 1990. Tuotteen muodon kuvaaminen. Lisensiaatintutkielma. Taideteollinen korkeakoulu, Yleisen opetuksen osasto.Erilaiset tiedonintressit ja niihin liittyvät tutkimussuuntaukset perustuvat erilaisiin tieteenfilosofisiin virtauksiin.2 Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet.. 4 (2 3 sivua) 3 Tutkimusmenetelmät, aineisto ja teoreettinen viitekehys... 6 (2 3 sivua) 4 Tutkimuksen aikataulu ja rahoitus... 8 (max. 1 sivu) Keskeiset lähteet... 9 (max. 1 sivu) (Tutkimussuunnitelman kokonaispituus max. 10 sivua)Merkitse seuraavat työviihtyisyyteen liittyvät seikat tärkeysjärjestykseen numeroin 1-5, joista 1 on tärkein, 5 vähiten tärkeä Katkelma osoittanee, millainen voi olla luonteeltaan sellainen artefaktianalyysi, jonka päähuomio kohdistuu kohteeseen itseensä ja sen ominaisuuksiin. Tämä analyysi edellyttää tutkijan ehdotonta perehtyneisyyttä tutkittavan ilmiön terminologiaan, teknologiaan, materiaalitietouteen jne. Analyysi pohjautuu näiden elementtien tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Habermas painottaa yksilöiden kommunikatiivista kompetenssia eli kykyä reflektiivisyyteen. Se on potentiaalinen osa erilaisten yhteisöjen, systeemien ja arkipäivän toimintaa. Sen edellytyksenä on kuitenkin, että jokaisella osanottajalla on samankaltainen, symmetrinen mahdollisuus ottaa osaa keskustelutoimintaan. Kaikki mahdolliset osanottajat voivat aloittaa ja ylläpitää keskustelua kysymyksin ja vastauksin, vaatimuksin ja vastavaatimuksin. Mitään näkökulmaa ei suljeta pois. Kaikilla on periaatteessa samat mahdollisuudet ilmaista asenteita, tunteita ja intentioita käsiteltävien asioiden selventämiseksi. Tämä ei Habermasin mukaan kuitenkaan merkitse, että kaikkien ehdotuksilla ja mielipiteillä on sama läpilyöntivoima. Siihen vaikuttavat tiedot, kokemukset, viisaus ja argumentoinnin painokkuus. Kuitenkin jokaisen esityksen perusteet on aina voitava kyseenalaistaa. Sillä tavoin voidaan myös asiantuntijoiden lausumien laajuutta, relevanssia ja luotettavuutta käsitellä ja niille voidaan antaa kohtuullinen painoarvo.Tohtori Pertti Virtaranta, lahjakas ja uuttera äidinkielemme tutkija, on merkinnyt muistiin kansamme syvien rivien elävää puhetta tavalla, joka tuo etsimättä mieleen mestarillisen, oikeat kulmat ja oikean valotuksen hallitsevan kameramiehen. Tulos on ollut loistava, enkä tiedä ketään, joka voisi hänelle vetää tässä taidossa vertoja. On kuin kuulisimme kertojan äänenpainotkin ja meistä tuntuu, että he sanovat sanottavansa juuri meille tuttavallisen keskustelun kuluessa. Samalla on kappale arvokasta sivistyshistoriaa talletettu kaikkien niiden nautittavaksi, joille kotiseutu perinteineen merkitsee rakasta ja korvaamatonta arvoa. Paavo Ravila Peirce on kehittänyt merkin objektisuhteeseen liittyvän luokittelun erityyppisille merkeille, Peirce erottaa kolmenlaisia merkkejä: ikoneita, indeksejä ja symboleita. Ikoni muistuttaa kohdettaan jollakin tavalla, indeksillä on suora yhteys merkkiin ja sen kohteeseen, symbolissa ei välttämättä ole havaittavissa olevaa yhteyttä merkin ja sen kohteen välillä. Symboli voi toimia kommunikoinnin välineenä vain, kun ihmiset ovat sopineet sen merkityksestä. Niiniluoto esittää esimerkin: Kissan kuva on ikoni, sen haju on indeksi ja sana ”kissa” on symboli (Niiniluoto 1989,24).Käänteinen näkemys (“omvända linser“: Alvesson & Sköldberg 1994,107) merkitsee, että käännetään tavanomainen näkökulma ylösalaisin ja katsotaan asiaa uudesta näkökulmasta.

Koettavien tutkimusten ominaisuudet? - Internet-tutkimus - 202

Käyttöä osoittava muoto Käyttö voi ilmetä muodossa suuntaa-antavasti. Muoto viittaa käden tartuntaotteeseen. Napissa voi olla napittamista helpottava muoto.7.4 Abduktiivisen päättelyn logiikka 7.4.1 Abduktiivinen päättely 7.4.2 Kriittinen teoria lähestymistapana 7.4.2.1 Kriittisen teorian paradigma 7.4.3 Systeemiajattelu 7.4.3.1 Erilaisia systeemiteorioita 7.4.4 Pehmeä systeemimetodologia 7.4.5 Toimintatutkimus ja systeemiteoria 7.4.5.1 Toimintatutkimuksen eteneminen 7.4.5.2 Hankesuuntautunut toimintatutkimus 7.4.6 Taiteellisen työn tiedonhankinta 7.5 Tutkimusotteiden vertailuaTutkimuksessa on kaikilla osapuolilla, niin haastateltavilla, tutkittavilla ihmisillä ja heidän ryhmillään kuin myös tutkijalla itsellään aktiivinen, tutkimusta muokkaava rooli. Tutkija pyrkii ymmärtämään tapahtumien merkityksiä osallistujien näkökulmasta. Etnografikon tavoitteena on paitsi ymmärryksen lisääminen tutkittavaa ilmiötä kohtaan, myös diskurssin eli osallistuvan keskustelun lisääminen.Pohdi tarkasti, mitkä tekijät ovat relevantteja kehittyvän teorian kannalta: ovatko sellaisia esimerkiksi demografiset tekijät, kuten ikä, sukupuoli ja koulutus. Niiden liittyminen myöhempään teorianmuodostukseen tulee olla perusteltua.Validiteetin kannalta ei useinkaan ole keskeisintä ryhtyä pohtimaan sitä, millä kuinka valideilla mittareilla tuloksia saadaan, vaan aivan ensimmäiseksi miettiä sitä, millainen tutkimuksen strategia on validi. Tutkimustyössä käytetty menetelmä ei itsessään johda tietoon, vaan menetelmä on valittava sen mukaan, millaista tietoa halutaan.

3.2 Tutkittavan ilmiön ontologia

Rasinmäki, P. 1994. Puuvillaloimeen kudotun paperilankamaton kulutuksen-ja pesunkestävyys. Käsityötieteen syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Käsityönopettajan koulutuslinja.Hermeneuttinen ajattelu perustuu siihen, että jokin ilmiö on abstrakti, pelkästään käsitteellinen, kunnes se pystytään konkretisoimaan, ymmärtämään sen kokonaismerkitys jossakin yhteydessä. Positivismin mukaan ilmiöstä tuleekin muodostaa käsite, abstraktio, koska ilmiö itsessään on liian konkreettinen. Ajattelun täydellinen vastakkaisuus erottaa nämä kaksi tieteenperinnettä toisistaan.Kaikessa argumentoinnissa on kuitenkin muistettava myös tulkinnallisessa paradigmassa oleva ns. hermeneuttinen spiraali, joka päättymättömänä prosessina etsii jatkuvasti täsmällisempää tulkintaa, päätymättä kuitenkaan koskaan ns. “oikeaan” tulokseen.Heuristinen arvo merkitsee jonkin uuden löytämistä. Varsinkin laadullisen tutkimuksen tekijältä odotetaan kykyä osoittaa uutta näkökulmaa asiaan – ei sellaista, jonka kuka hyvänsä saattaa havaita yhdellä silmäyksellä. Todellisuutta voidaan kuvata ja nähdä hyvän tuloksen valossa ”uusin silmin”. Hyvä tutkija osaa myös osoittaa, miten vaikea ja monimutkainen voidaan saattaa helposti havaittavaksi. Ellei niin käy, putoaa tutkimus ikään kuin siipirikkona alas. Hyvä tutkija osaa käyttää metaforia, tunnuskuvia. Niillä voidaan ilmaista tuloksia tuoreesti, ne ovat tutkimustyön ikoneja. Hyvät tulokset otetaan mieluusti yleisön käyttöön ja ne muokkaavat tulosten käyttäjien mielikuvia edelleen.Merkityssuhdetta voidaan eritellä ottamalla esille ne yksittäissuhteet, jotka liittyvät jokaiseen merkityssuhteeseen. Tutkimustilanteessa ovat mukana ainakin seuraavat tekijät:

3.3 Ilmiön tieto-opilliset perusteet

Jürgen Habermas (s. 1929) on se nimi, jonka varassa tämän päivän nykyinen krittiinen teoria ja metodi on kehittynyt.Komplekseja töitä tutkittaessa työn ajallinen vaihtelu on otettava huomioon, jos halutaan tutkimukselle edustavuutta, mutta vaihtelu on itsessäänkin tutkimuskohde. Kuormituksen vaihtelu merkitsee usein sitä, että työssä käytetään eri aikoina erilaisia toimintastrategioita. Vaihtelua ei sellaisenaan voida pitää haitallisena. Vaihteleva työ on suotavampi kuin yksitoikkoinen, samanlaisena toistuva. Vaihtelevassa työssä hetkellistä korkeaa kuormitusta voi kompensoida kevyempi seuraava vaihe. Optimaalisen vaihtelun selvittäminen on kompleksien töiden tutkimuksen keskeisiä pyrkimyksiä. (Wisner & Kuorinka 1988, 593-594)Samankaltainen materiaali Materiaalin samankaltaisuuden avulla voi viitata johonkin muuhun materiaaliin (kullattu nappi). Materiaali voi värin tavoin viitata johonkin ominaisuuteen tai olotilaan, esimerkiksi lasimainen viittaa haurauteen. Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin

teoreettinen - Wikisanakirj

Tutkimusongelmat - Kajaanin ammattikorkeakoul

Algulinin väitteet ovat mielenkiintoisia haasteita taiteellisen toiminnan ja sen tulosten tutkijalle. Varsinkin ne alueet, joita edellä kuvataan vaikeasti lähestyttäviksi ja analyyseja karttaviksi, ovat sellaisia, joihin on kehitetty uusia hermeneuttis-fenomenologisia menetelmiä ja joilla pyritään lähestymään taiteellisen työn ja taiteellisen ilmaisun herkkiä alueita ja saamaan näkyviin tekijöitä, joita ei aikaisemmin ole pidetty muuna kuin subjektiivisen mielen ilmaisuina ilman yleistä merkitystä.Elämänkerrat soveltuvat hyvin kulttuureissa tapahtuvien muutosten kuvaamiseen samoin kuin siihen vaikuttavien tekijöiden kuvaamiseen.Tutkijan esiymmärryksen auki kirjoittaminen ei suinkaan ole helppoa. Sitä auttaa, jos osataan heti alussa esittää erilaisia työhypoteeseja ja vaihtoehtoisia teoreettisia lähtökohtia, joita sitten jatkossa kriittisesti seulotaan. Lukija voi samalla päätellä taustaoletusten kestävyyttä ja seurata tutkijan päättelyn pitävyyttä. Erään ongelman muodostaa mm. fenomenografisen menetelmän suositus siitä, ettei aineiston tulkinnalle tulisi asettaa minkäänlaisia ennakkokriteereitä, vaan aineiston tulisi avautua sellaisenaan, mitä siitä sitten aukeaakin. Tässä suhteessa tieteenteoreettinen keskustelu vielä on käynnissä.Karma, K. & Komulainen, E. 1984. Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Helsinki: Gaudamus.

Asteikkovastauksien vaihtoehtoja voidaan suunnitella kysyttävän asian mukaan eri tavoin, myös esimerkiksi todistuksista tuttuun tapaan.Ennen tutkimuksen aloittamista on suunniteltava, millä menetelmällä tarkoituksenmukaisimmin saa vastauksen asetettuihin kysymyksiin. Menetelmän valinta on aina riippuvainen asianomaisen tieteenalan paradigmasta eli tieteen perusoletuksista, tutkittavan kohteen olemuksesta, kysymyksenasettelusta sekä erilaisista taustatekijöistä. Se ei siis ole pelkästään mikä tahansa keino toteuttaa tutkimus.Kirjoita näkyviin sanoja, sanontoja, käsitteitä, kysymyksiä, aiheita, jotka liittyvät tutkittavaan ilmiöön. Jos mahdollista, käytä hyväksesi ns. aivoriihi-menetelmää.

Abduktiivisen päättelyn logiikka menee kuitenkin pidemmälle kuin pelkästään todellisuuden pelkistämiseen piirteiksi ja näkemyksiksi. Varsinkin ns. kriittinen hermeneutiikka (esimerkiksi ns. “contemporary critical discussion“) kuuluu tämän logiikan mukai-siin menetelmiin. Se kiinnittää huomiota traditionaalisiin tilanteisiin- ja käytänteisiin, totuttuihin olosuhteisiin ja vallitseviin mielipiteisiin, makutottumuksiin ja niitä murtaviin käsityksiin, saattaa paljastaa vastak-kaisuuksia, taustalla piileviä valtatekijöitä ja alistussuhteita, suorastaan pakkotiloja, häiriöitä ja yhteentörmäyksiä.Peircen johtoajatus-käsite liittyy sellaiseen logiikkaan, että tosiasiat, varsinaiset ihmisen kokemukset ovat aina loogisia eikä kokemusta itsessään voi asettaa epäilyksen alaiseksi. Ainoastaan kokemuksen esittämistä yleispäteväksi kokemukseksi voidaan pitää epäilyttävänä; sen esittäminen sellaisenaan on joko loogista tai ei-loogista. Loogisuus tässä mielessä on siis tieteellinen ongelma. Päättely voi rakentua intuitiivisen olettamuksen varaan, mutta se voi rakentua myös varsinaisista tosiasioista, koetuista kokemuksista, jotka siis joka tapauksessa ovat loogisia. Kun induktio lähtee liikkeelle empiriasta ja deduktio teoriasta, abduktiivinen päättely myös lähtee liikkeelle empiriasta, mutta ei torju myöskään teorian olemassaoloa kaiken taustana. Siinä voidaan erittäin hyvin käyttää tukena aikaisempaa kirjallisuutta, teorioita, mutta ei sellaisenaan nojattavaksi,vaan esimerkiksi inspiraation ja ideoitten lähteenä. Faktat ovat siis aina jollakin tavoin teorialla latautuneita (vrt. Alvesson & Sköldberg 1994, 42).Yleensä nykyään tutkimusaineistot syötetään tietokoneeseen tilastomatriisiksi ja silloin erilaiset tilasto-ohjelmat hoitavat laskutoimitukset koneellisesti. palaa alkuun Intentio eli tarkoitus liittyy yleensä sekä toimintoihin että erilaisiin viesteihin, joita lähetetään. Laadullisen aineiston analyysi saattaa mennä täysin pieleen, ellei jollakin tavalla jo aineiston kokoa-misvaiheessa tuoda esiin sen tarkoitusta. Jos kyseessä on esimerkiksi haastattelun avulla saatu aineisto, voidaan puhujan tar-koituksista keskustella ja siten saada esiin jo alkuperäisen aineiston avulla nämä taustatekijät. Joskus esimerkiksi puhe on tarkoitettu humoristiseksi tai kyyniseksi, eikä sitä voida silloin ottaa sanatarkasti tulkittavaksi, ellei ole samalla tuotu esille taustalla piilevät puheen intentiot. On kuitenkin varottava menemästä jo tässä vaiheessa tulkintojen tielle, sen aika tulee myöhemmin. (Vrt. Dey 1993, 36-37)

tutkimusmenetelmä käännös sanakirjassa suomi - englanti Glosbessa, ilmaisessa online-sanakirjassa. Selaa miljoonia sanoja ja sanontoja kaikilla kielillä Laadullisessa tutkimuksessa harmonian käsitteeseen tulee liittää myös kysymys tutkittavan ilmiön luonteesta ja menetelmän soveltuvuudesta siihen. Tutkimuksen tulee toteuttaa tiettyä esteettistä kaavaa: sen tulee muodostaa eräänlainen suljettu systeemi.Keskeinen piirre on siis ryhmässä tapahtuva, kierros kierrokselta etenevä toiminta, jolloin hankkeeseen osallistuvat henkilöt yhteisesti hyväksyvät toimintansa viitekehyksen ja tekevät ryhmän jäsenten kesken tarvittavan työnjaon. Tutkija ei siis ole mikään ulkopuolinen henkilö eikä tietoja hankita jälkeenpäin tai tallenneta jonnekin muiden käytettäväksi, vaan kaikki tapahtuu “tässä ja nyt”. Erityistä osaamista edellyttää toiminnan seuraaminen, niin että tarpeellinen tieto saadaan prosessoitua ja käyttöön.

Tästä kaikesta siis seuraa, että puhutulla kielellä on merkityksensä paikallisena, sidottuna ilmiönä, joten sitä tulee analysoida vain omaan kontekstiinsa liittyen. Puhetta analysoidaan tutkimalla kaikkia ilmaisuja, joilla on jokin sosiaalinen, eli muihin ihmisiin ja heidän toimiinsa, näkemyksiinsä, tai vallitsevaan kulttuuriin suhteessa oleva liityntä. Joidenkin mielestä kotimaisen mansikan tunnistaa mausta, mutta nyt marjan alkuperän määrittämiseen on kehitetty myös tieteellinen tutkimusmenetelmä. Kasvin sisältämien aineiden isotoopit paljastavat.. Järjestysasteikkoa käytettäessä pyydetään vastaajia asettamaan asioita tai henkilöitä järjestykseen jonkin kriteerin mukaan. Silloin menetellään esimerkiksi seuraavasti:

Wallén esittelee useita erilaisia systeemiteoreettisia sovelluksia mm. lääketieteen, biotieteitten, organisaatiosuunnittelun ja tietokonesuunnittelun alueilta (Wallén 1993,28-29). Useissa näissä systeemeissä on päähuomio informaation kululla, jolloin niissä painotetaan ajattelumallien merkitystä ja niiden riippuvuutta ulkopuolisista vaikutteista; kuinka systeemin eri osat vaikuttavat toisiinsa ja miten säätelytoiminnot vaikuttavat ympäristöön.Tehdään pelkästään visuaalinen profiilianalyysi (kuva 87) tai liitetään siihen myös esim. t-testin tai keskiarvotestien tulokset.Työkoneiden ja käsityökalujen suunnitteluun liittyy mitoituksen lisäksi erilaisia biomekaanisia ja kinesiologisia tekijöitä. Esimerkiksi hiomakoneen suunnittelussa on otettava huomioon kahvojen kitkatekijät, laitteen painopisteen asema, koneen aiheuttamien hitaus- ja reaktiovoimien siirtäminen käteen, tärinän siirtymisen ehkäiseminen jne.

Mannermaisen rationalismin edustajat, varsinkin uuden ajan filosofian varsinainen isä René Descartes (1596-1650) samoin kuin yleisnero ja monipuolinen toiminnan mies Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716), pyrkivät perustelemaan kokemuksesta riippumattoman luonnontieteen mahdollisuutta. Suurisuuntaisen yrityksen rationalismin ja empirismin välisen vastakohdan sovittamiseksi teki Immanuel Kant (1724-1804). Hän pyrki osoittamaan kokemustiedon mahdolliseksi sen nojalla, että se perustuu osittain havaintoon ja osittain ihmisen tietokyvyn lajityypilliseen rakenteeseen. Tieto ei hänen mukaansa kohdistu ”olioihin sinänsä” vaan ilmiöihin eli siihen, millaisena maailma näyttäytyy niille olioille, joiden havaintokykyyn ja ymmärrykseen on jo sisään rakennettu eräitä yleisiä periaatteita.Malmström, M. 1994. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimituksissa käytettävien paramenttien suunnitteluun vaikuttavat tekijät. Suunnittelun lähtökohdat sekä symbolien ja materiaalien valinnat Oulun Karjasillan, Pyhän Tuomaan ja Oulujoen sekä Loviisan kirkon tekstiilisarjoissa. Käsityötieteen syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Käsityönopettajan koulutuslinja.Uusitalo-Kasvio, A. 1996. Käsiteollisen neuletuotannon verkostoitumismahdollisuudet. Käsityötieteen syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Käsityöalan kokeilukoulutusohjelma.Checklandin mukaan systeemisuunnittelu on varsin erilaista riippuen siitä, mihin tieteenaloihin se suuntautuu ja millaiseen elämän todellisuuteen se liittyy. Checkland toteaa systeemisuunnittelun kehittymisen liittyvän “koneen” käsitteen muuttumiseen. Sen sijaan, että ajattelisimme fysikaalisen maailmankatsomuksen tapaan ympärillä olevan maailmamme toimivan kuten kellomekanismi ennakolta määrätyllä tavalla ohjelmoidusti, se onkin yhä enemmän muuttumassa ei-hierarkkiseksi ja fysikaalista maailmankatsomusta laajemmaksi tieteelliseksi käsitykseksi maailmasta: ”Weltanschauung”. (Checkland 1986, 97-98)

Apurahalähteet ja hakeminen Pertti Kolari, FT, dos. Toiminnanjohtaja, Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiö Varainhankinnan asiamies, LUT Apurahalähteet Millainen i on hyvä apurahahakemus h Lappeenrannan Alasuutari, P. 1989. Erinomaista, rakas Watson. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Helsinki: Hanki ja Jää.Epämuodollista keskustelua haastattelijan ja haastateltavan välillä voidaan luonnehtia strukturoimattomaksi. Tutkija pitää mielessään aiheensa ja tahdikkaasti kuuntelee, mitä toisella on sanottavanaan. Sitä mukaa kuin keskustelu etenee, haastattelija kohdistaa huomion tarpeellisiin näkökulmiin. Tieteellisessä mielessä tunnettu lapsipsykologi Jean Piaget (1926) tarjoaa hyvän esimerkin avoimen haastattelun käyttämisestä tutkimusmenetelmänä tutkiessaan lapsen ajattelun kehittymistä.Rytkönen, U. 1996. Tilaustyönä valmistettavan vaatteen suunnittelu ja valmistusprosessissa tapahtuva kommunikointi. Käsityötieteen syventävien opintojen tutkielman käsikirjoitus. Helsingin yliopisto. Kösityöalan kokeilukoulutusohjelma.Esimerkki kahden henkilön välisestä keskustelusta: (ks. Coulon 1995, 38) A: Minulla on 14-vuotias poika (I have a boy 14 years old) B: Mikäs siinä (that´s all right) A: Minulla on myös koira (I have a dog, too) B: Valitan (Oh, I‘m sorry)

Tällöin pyrkimyksenä on luoda uutta teoreettista tietoa.[5]. Aineiston kerääminen ja analyysi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään yleensä harkinnanvaraista otantaa Sisäinen logiikka on usein käytetty ei ainoastaan kvalitatiivisen, vaan myös kvantitatiivisen tutkimuksen laadun kriteeri. Silloin tarkoitetaan mm. tasapainoa tutkimusongelmien, aineiston kokoamisen ja analyysimenetelmien välillä. Esimerkiksi tutkimusongelmien tai kysymysten tulee olla aineiston keruuta ja analyysin valintaa ohjaavia. Laadullisessa tutkimuksessa ei tutkimusongelmia aina kuitenkaan tuoda esiin heti alusta lähtien kovin selvästi (vrt. esim. fenomenografia), vaan annetaan niiden kehkeytyä tutkimuksen kuluessa ja aineiston ohjaamina.Hermeneutiikan tutkijat ovat pohtineet, miten on ymmärrettävissä käsitteet kokonaisuus ja osat. Alunperin asia oli selvä, kun puhuttiin Raamatun teksteistä, jossa kokonaisuus oli selvästi kaikkien tiedossa. Kun hermeneutiikka laajeni käsittämään vaikkapa puhuttua puhetta, kokonaisuuden käsite tulikin paljon mutkik-kaammaksi. Samoin tekstin tuottajan, taideteoksen laatijan tai muun vastaavan analysoitavan aineiston tuottajan oma persoonallisuus ja hänen taustasitoumuksensa muuttivat ilmiön kokonaisuuden kuvaa. Voitaisiinpa sanoa, että koko maailmanhistoria muodostaa sen kokonaisuuden, josta analysoimme joitakin osia.Jos näistä kehitetään edelleen ohjeet toimintatutkimuksen raportointia varten, päädytään seuraavanlaiseen raportointisuunnitelmaan, joka muistuttaa edellistä systeemisuunnitteluun ja projektitoimintaan liittyvää tutkimusraporttimallia:

Liitteisiin sijoitetaan esimerkiksi kentälle lähetetyt saatekirjeet, käytetyt kyselylomakkeet, tutkimusaineiston keruuseen liittyvät ohjeet, havaintomatriisit, laajemmat tietokonetulostukset jne. Mukaan ei yleensä kannata liittää ns. raakamatriiseja tai sellaisia laajoja litteroituja aineistoja, joista on jo otettu näytteinä osia mukaan varsinaiseen raporttiin tai liitteeksi näytteitä. Liitteet ovat mukana sitä varten, että kiinnostunut lukija voi niiden perusteella saada tarkemman kuvan aineistosta ja sen käsittelystä. Kuitenkin on myös muistettava, että kaikki tutkimusaineisto on pidettävä opinnäytteen tai muun tutkimuksen tarkastajien saatavilla, jos työtä halutaan tarkemmin arvioida. Silloin on kysymys ns. tutkijan arkistosta. Jonkin ajan kuluttua on tietosuojan varmistamiseksi kuitenkin sellainen tutkimusaineisto kunnolla hävitettävä, josta voidaan tunnistaa yksittäisten henkilöiden antamia vastauksia.Väestö-tilastomenetelmän soveltaminenihmisen genetiikan tutkimus ja kliinisten havaintojen tulokset, on mahdollista ennustaa puutteellisten geenien fenotyyppisen ilmentymisen taajuus ja lapsen todennäköisyys patologialla. Erään koehenkilön protokollan mukainen interaktio kompositioavaruuden ja konstruktioavaruuden välillä (Seitamaa-Hakkarainen 1994,24).

Uusitalo, R. 1991. Lähiryhmien ongelmanratkaisu ja yhteiskuntatieteiden uudet haasteet. Futura 3, 66-69, 74. Tämä teoreettinen koulutus voi koostua useista koulutusjaksoista. Erityspätevyyteen hyväksyttävä koulutus voi olla: yliopiston, korkeakoulun tai ammattikorkeakoulun järjestämää

1/10 Henkilöstöpalvelut 2016 / FINDOS-Turku tohtoriohjelma 2016 OHJE PALKKAPAIKKAAN JA OPINTO-OIKEUSHAKUUN JÄTETTÄVÄN HAKEMUKSEN JÄTTÄMISEEN FINDOS-Turku TOHTORIOHJELMAAN LÄÄKETIETEELLISEEN TIEDEKUNTAAN Evaluoivaa, arvioivaa tietoa tarvitaan monilla käytännön aloilla. Projektityöskentelyn lisäksi yhä useammin joudutaan tilanteisiin, joissa suunnitelmia, esimerkiksi opetussuunnitelmia, liiketoiminta- tai yhteistoimintasuunnitelmia joudutaan arvioimaan ja raportoimaan esimerkiksi hankkeiden rahoittajille, ylläpitäjille tai viranomaisille.Selektiivinen eli valikoiva koodaus alkaa silloin, kun esiin alkaa kohota aineiston keskeinen käsite eli pääkategoria. Silloin alkavat hahmottua myös teorian ääriviivat niin, että ne ovat tasapainossa aineiston luonteen kanssa. Silloin ryhdytään koodaamaan niitä tekijöitä, joita voidaan luontevasti liittää tähän pääkategoriaan.Eroa on myös taustakirjallisuuden ja teoreettisen muun aineiston käytössä. Kirjallisuutta käytetään laadullisessa tutkimuksessa ideoimaan tutkijaa, ei ohjaamaan hypoteesien ja tutkimuskehikoiden valintaa. Aiempaa kirjallisuutta käytetään laadullisessa tutkimuksessa yleensä eri tavalla. Koska täsmällinen tutkimuskysymys ei useinkaan ole selvillä silloin, kun aineiston keruu ja analyysi aloitetaan, ei tutkijan kannata vielä käydä aiempaa kirjallisuutta läpi sillä silmällä, että hän etsisi sieltä vastauksia kysymykseensä. Kirjallisuuteen hukkuu, toteaa Koskinen (1995), sillä ellei tiedä, mitä tutkii, on potentiaalisesti merkittävää kirjallisuutta loputtomiin. Vasta kysymyksenasettelun kiinnittäminen auttaa tarkentamaan lukemisprosessia, mutta koska tämä tapahtuu laadullisessa tutkimuksessa yleensä suhteellisen myöhään, on tärkeimmät tutkimusta muokkaavat ratkaisut usein jo tehty ennen kuin tutkija alkaa syventyä kirjallisuuteen. Erityisesti tutkimuksen alkuvaiheet ovat toisenlaisia. Laadullinen tutkija suhtautuu yleensä varauksellisesti aiempaan teoriaan, hän käsitteellistää tutkimuskohteensa löyhemmin kuin kausaalisesti orientoitunut tutkija eikä hän operationalisoi käsitteitään kuin ehkä analyysin välttämättömiin tarpeisiin, sanoo Koskinen (1995).

Tietoa hankkia monia eri kanavia pitkin. Kaikkia kanavia ei voi sanoa tieteellisiksi, vaikka ne sinänsä olisivatkin täysin päteviä tiedonsaamisen kannalta. Osa tiedostamme on intuitiivista, tiedostamatonta. Tieteellisen ja ei-tieteellisen tiedon ei myöskään voi sanoa olevan toinen toistaan parempaa tietoa esimerkiksi niin, että tieteellinen, tutkittu tieto olisi aina ja joka tilanteessa soveltuvampaa kuin ei-tutkittu tieto. Ns. arkitieto, jota käytetään jokapäiväisessä elämässä, on nopeasti käyttöön otettavaa ja varsinkin tutuissa tilanteissa pätevää tietoa.Raportti lähtee liikkeelle tutkimusalueen ja sitä koskevan aikaisemman tutkimustiedon hahmottelusta, perustelee teoreettisesti tutkittavan ilmiön ja siihen liittyvät kysymykset, selvittää käytettävän tutkimusmenetelmän, kuvaa, miten tutkimus käytännössä on suoritettu, raportoi tarkasti aineiston analyysin, siinä käytetyt koodaukset, siitä löytyneet merkitykset. Kuten deduktiivisestikin etenevässä raportissa, myös induktiiviseen päättelyyn perustuvassa laadullisen tutkimuksen raportissa käsitellään tutkimuksen luotettavuuteen liittyvät seikat omana kohtanaan ja lopuksi arvioidaan tutkimuksen tulosten sovellettavuusarvoa ja käytännön sovellusmahdollisuuksia.Koska kokeellinen tutkimus on menetelmistä vahvin pystyessään kontrolloimaan relevantteja muuttujia, se on samalla myös kaikkein rajoittavin ja keinotekoisin. Tämä on kokeellisen menetelmän heikkous ainakin silloin, jos sitä sovelletaan inhimilliseen toimintaan ja todellisen maailman tilanteisiin. Parhaimmillaan se on tilanteissa, jotka sallivat laboratiivisen toiminnan ja tutkittaessa elottomia, helposti manipuloitavia kohteita.

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN OPPI- JA KEVEKO-TOHTORIOHJELMIEN OHJE PALKKAPAIKKA JA/TAI OPINTO-OIKEUSHAKUUN Ajanjaksolla 1.9. 19.9.2016 OPPI- ja KEVEKO-tohtoriohjelmista voi hakea oikeutta suorittaa tohtorintutkinto Fenomenologia on varsinaisesti tieteenfilosofinen suuntaus, mutta sitä voidaan käyttää myös tutkimusmenetelmän nimenä. Menetelmällisesti se korostaa tutkijan menemistä suoraan asiaan eikä millään tavalla edellytä etukäteen lukkoon lyötyjä teorioita tai käsityksiä. “Zu den Sachen selbst” on fenomenologian iskusana siltä ajalta, kun se syntyi Saksassa 1900-luvun alussa.Frost, P. J. 1987. Power, Politics, and Influence. Teoksessa: Jablin, I.F. (ed.): Handbook of Organizational Communication. Newbury Park: Sage.

Toinen teoreettinen tutkimusmenetelmä onaxiomaattinen menetelmä. Se on kätevä tapa vähentää tieteellisiä hypoteeseja. Teoreettisia ja empiirisiä tieteitä ei voida kuvitella ilman termejä Ei kannata turvautua johonkin olemassa olevaan kyselylomakkeeseen, vaikka houkutus käyttää valmista työtä olisikin suuri, koska se on kuitenkin suunniteltu toista tarkoitusta, toista perusjoukkoa ja olosuhteita varten. Vaikka jokin aikaisempi lomake hyvinkin saattaa soveltua lähtökohdaksi, silti kukin tilanne on tapaus erikseen.

Glaser ja Strauss (1967) ovat vielä varovaisia ja määrittävät Grounded Theoryn “lähestymistavaksi” tai “tyyliksi” mutta teoksessa Strauss, A & Gorbin,J: Basics of Qualitative Research (1990) todetaan kyseessä olevan selkeästi Grounded Theory- menetelmä. Työelämä. Melkoinen muutos: Nyt yli 50-vuotiaillakin on teoreettinen mahdollisuus saada töitä finanssialalta Kategoria 1 Kategoria 2 Kategoria 3 Kategoria 4 Kategoria 5 Kategoria 6 ———————————————————————————- Ominaisuus O11 O12 O13 O14 O15 O16 ———————————————————————————- Dimensio D111 D121 D131 D141 D151 D161 Dimensio D112 D122 D132 D142 D152 D162 Dimensio D113 D123 D133 D143 D153 D163 ————————————————————-Yleensä tutkijan tehtäviin kuuluu antaa vastaajille riittävä informaatio siitä, mistä tutkimuksessa on kysymys, mihin tarkoitukseen tutkimusta tehdään ja mihin sen tuloksia käytetään. Hyviin tapoihin kuuluu, että vastaajille vakuutetaan, ettei heidän henkilösuojansa ole missään tutkimuksen vaiheessa uhattuna, ja ettei tuloksia ilmoiteta henkilötasolla. Samalla ilmoitetaan laitos tai muu yksikkö, jonka nimissä toimitaan sekä yleensä opinnäytetöissä myös tutkimusta ohjaavan professorin tai muun ohjaajan nimi. Kirjeessä todetaan vastausten lähettämisen viimeinen päivämäärä.

Fysiologisten kenttämittausten tulosten tulkitseminen on mahdollista ainoastaan analysoimalla motorista käyttäytymistä kokonaisuudessaan. Ergonomiassa käytetään työfysiologisten ja työpsykologisten mittausten ja työntutkimuksen koko asteikkoa hyväksi. (Wisner & Kuorinka 1988,601)Prosenttilukujen eron merkitsevyyttä testataan ns. Z-testillä, joka laskennallisesti tapahtuu samoin oman kaavansa mukaan. Se perustuu kuitenkin normaalijakaumaan, jonka todennäköisyysarvoja käytetään vertailukohtana. Koska otannan keskiarvojen erojen merkitsevyyttä laskettaessa oletetaan, että populaation keskiarvojen- jakauma sijaitsee otoksen keskiarvon ympärillä, pyritään laskemaan tätä merkitsevyyttä kriittisellä Z-arvolla. Tutkittaessa taulukoista Z-arvojen merkitsevyystasoja, sen kriittiset Z-arvot ovat:Edellä on todettu, että tutkimuksen muuttujat voivat olla luonteeltaan erilaisia: riippumattomia, riippuvia, tausta- ja väliintulevia muuttujia. Ne voivat olla laadultaan joko määrällisiä (kvantitatiivisia) tai laadullisia (kvalitatiivisia). Samassakin tutkimuksessa voi muuttujien luonne olla hyvin moninainen. Seuraavassa on esimerkki jostakin kaikkia perheenjäseniä koskevasta tutkimusaineistosta.Perinteisessä systeemianalyysissa toimenpiteet alkavat siitä, että insinööri hyväksyy valmiin määrittelyn siitä, mitä hänen tulee luoda tai kehittää. Hän vastaa kysymykseen Miten? ja hän olettaa, että kysymykseen Mitä? on jo vastattu muualla.

  • Note 8 akun kesto.
  • Desibeli muunnin.
  • Stockmann voileipäkakut.
  • Eurus energy.
  • Sup lauta hong kong.
  • Palokorvenkatu 2 kerava.
  • Länsi saksa hallitsija.
  • Warframe how to scan things.
  • Landkreis eichstätt sehenswürdigkeiten.
  • Mäntsälän suurlava esiintyjät 2017.
  • Google pixel buds translate.
  • Härkis kokemuksia.
  • Polar loop vaihtoranneke.
  • Keskushammashoitola turku.
  • Elinikäisen oppimisen määritelmä.
  • Oma aika mainos.
  • Nc speed lakka.
  • Tirlittan sanat.
  • Sneakers suomeksi.
  • Sampi kokemäenjoki.
  • Harry potter ja azkabanin vanki kirja arvostelu.
  • Mitä hyötyä internetistä.
  • Laiton ase netistä.
  • Äitiys uimatoppi.
  • Tulum hintataso.
  • Petteri punakuono elokuva 1998.
  • Citroen ds5 huoltoväli.
  • Stångaspelen program.
  • Https mobiilitukku fi.
  • Bear city shot storm 2018.
  • Saattohoito ja nesteytyksen lopettaminen.
  • Corona baari.
  • Salamavalon hajotin.
  • Inbody mittaus huijaaminen.
  • Pyrkivän jumpat.
  • Garmin sykevyö ei toimi.
  • Asunto osakkeen myynti myyjän vastuu.
  • James brolin.
  • Scorcher zero dawn.
  • Uluru wikipedia.
  • Kalium tuotteet.